Valokuvaajan ammattitutkinto – onko se tarpeen ?

Valokuvaus tänäpäivänä

Valokuvaus on tänä päivänä suositumpaa kuin kenties koskaan sen historiassa. Suosio räjähti lopullisesti kamerapuhelimien myötä ja nykyiset kamerat niissä tekevät erillisen kameran tarpeen monelle tarpeettomaksi. Myös digitaaliset järjestelmäkamerat ovat nykyään lähes kenen tahansa hankittavissa ja amatöörikuvaajia on koko ajan enemmän ja enemmän. Osa harrastajista saa valokuvauksesta myös ammatin, taitojen ja varusteiden karttuessa. Valokuvaajan ammatti onkin yksi viimeisiä, joihin muodollista koulutusta ei tarvi, vaan kuka vaan voi kutsua itseään valokuvaajaksi jos siltä tuntuu.

Koulutusta valokuvaukseen

Nettti tarjoaa tänä päivänä huikean määrän oppimateriaalia valokuvaukseen (videoina esim. Youtube tai CreativeLive) ja se kilpaileekin perinteisten opinahjojen kanssa. Työväen- tai kansalaisopistojen kurssit valokuvauksen perusteisiin ovat olleet yksi suosituista väylistä, samoin kameraseurat. Jos opintoja haluaa syventää opiskelemalla on edessä hieman pidemmät opinnot. Opintoja pääasiassa tarjoavat aikuis- ja yliopistot, tai muut siihen erikoistuneet oppilaitokset. Tutkintonimikkeitä ovat Valokuvaajan Ammattitutkinto (Esim. VVI, JAO), Valokuvaajan Erikoisammattitutkinto (VVI), Yhteiskuntatieteiden Maisteri (Tampereen yliopisto) ja Taiteen maisteri (Aalto yliopisto).

Valokuvaajan ammattitutkinto (VAT)

Valokuvaajan ammattitutkinto on yksi yleisimmistä valokuvaajaan ammattiin liittyvistä tutkinnoista ja koulutus kestää pääsääntöisesti 1.5 vuotta, päättyen näyttökokeeseen. Yleensä sitä edeltää kuvallisen ilmaisun perustutkinto tai vastaavasti alalla työskentely useamman vuoden ajalta. Kuten aiemmin mainitsin voi tutkinnon suorittaa useissa eri paikoissa, jolloin myös painotukset ovat hieman erilaisia. Toki opetushallitus sanelee perusraamit koulutukselle. Itse aloitin VAT opinnot vuonna 2011 Jyväskylän Aikuisopistossa (JAO), olin tuolloin kuvannut yritykselleni jo kuutisen vuotta ja tutkinto vaikutti luontevalta jatkolta. Koulutus koostui lähijaksoista sekä itseopiskelusta. Lähijaksot olivat kolme päiväisiä alkaen perjantaina, jatkuen lauantaihin ja sunnuntaihin. Yleensä lähijaksot koostuivat:

  • Kuvausharjoituksista
  • Vierailevasta luoennoisijasta
  • Keskusteluista

Mitä koulutus tarjosi minulle

Parasta antia koulutuksessa oli yhdessä tekeminen, uusien ystävien saanti, mutta myös tehdyt kuvausharjoitukset jotka syvensivät omaa osaamista. Koulutus antoi myös lisäsysäystä omaan yritystoimintaan, jonka seurauksena avasinkin oman studioni alkuvuonna 2012.

Ovatko tutkinnot ylipäätään tarpeen ?

Tätä kirjoitusta varten tein pienen kyselyn tuttujen valokuvaajien parissa. Edustajia kyselyssä oli Suomesta, mutta myös esim. Portugalista, sekä iso joukko Pohjois-Amerikkalaisia. Mainittakoon että joukossa oli kansallisia, mutta myös kansainvälisesti tunnettuja valokuvaajia. Alla diagrammi tuloksista.

Vaikka osasin ounastella tulosta, yllätti se silti. Valtaosa valokuvaajista on itseoppineita, myös huippukuvaajat. Vain pienellä osalla oli tutkinto, tai kursseja itseopiskelun ohessa. Itse olen valokuvausta oppinut monella lailla, ennen kaikka kuitenkin kantapään kautta. Olen käynyt useammilla kursseilla sekä koti- että ulkomailla, joista on aina tarttunut tiedon muruja matkaan. VAT -koulutus tarjosi myös lisää oppia ja vinkkejä ammattiharjoittamiseen. Tulosten perusteella kuitenkin voi todeta että tutkinto ei ole lainkaan välttämätön jotta alalla voisi menestyä. Ei kannata siis yliarvioida sen merkitystä, vaikka ei siitä haittaakaan ole.

#vat #valokuvaajanammattitutkinto #certifiedphotographer